Polestar 2 on vakiinnuttanut asemansa sähköautojen markkinoilla. Sen suosio perustuu sen saavutettavuuteen ja tasapainoiseen kokoonpanoon. Sen käytön helppous on kiitettävää, mutta negatiivisena puolena on, että kaikki asetukset on tehtävä valikkojen kautta.
Kuten monien muiden sähköautojen kohdalla, Polestar 2 lanseerattiin ensin huippuvarustellulla versiolla. Tämä nelivetoinen keskikokoinen auto tarjoaa jokaisesta kulmastaan vakuuttavaa tehoa, yhteensä 300 kW (408 hv), mikä oli vain muutama vuosi sitten superautojen erikoisuus.
Pian tämän jälkeen Polestar 2:n valikoima alkoi laajentua edullisempiin ja käytännöllisempiin malleihin. Tarjolle tuli takamoottorinen vaihtoehto, ja mallisto rikastui etuvetoisella versiolla. Tämän muutoksen myötä hinta laski noin neljä tuhatta euroa, auto keveni, tavaratilan alainen tila kasvoi ja ajomatka piteni. Jos neliveto ja korkea suorituskyky eivät ole listasi kärjessä, valinta näiden kahden mallin välillä on yksinkertainen.
Kaikin Puolin Riittävä Auto
Polestar 2 tarjoaa kaiken kaikkiaan riittävän kokemuksen. Sen sukulaisuus Volvon kanssa on ilmeinen, ja vaikka malli onkin omaa suunnitteluaan, tutut muotoiluelementit ovat selkeästi läsnä. Ohjaamossa käytetyt osat ovat pääosin samoja, ja erot keskittyvät pieniin yksityiskohtiin. Kuljettajan tila on kuitenkin selkeä ja käytännöllinen, mikä tekee ajamisesta nautinnollista. Ergonomia on kohdallaan, vaikka istuimelta kaipaisi parempaa sivutukea.
Auto käynnistyy painamalla jarrua, kuten useimmissa nykyaikaisissa sähköautoissa. Ajovaihde valitaan keskikonsolista löytyvällä tyylikkäällä valitsimella, ja sitten ollaan valmiita liikkeelle.
Ajossa huomio kiinnittyy polkimien tasaiseen ja järkevään toimintaan, erityisesti kaasupoljin on miellyttävän reagoiva sekä kaupunkiajossa että maantiellä. Liiallinen herkkyys voisi tehdä ajamisesta levotonta, kun taas tasainen kulku vaatii tarkkaa jalkojen koordinaatiota.
Etuvetoisen Polestar 2:n suorituskyky on riittävä. Se ei tarjoa hurjaa menoa, eikä sen ole tarkoituskaan.
Ohjauksen miellyttävä vaste on jatkumoa muille hallintalaitteille, mutta valitettavasti tuntuma on osittain kadonnut. Auto vastaa ohjaukseen tarkasti, mutta tietyissä tilanteissa, kuten soratiellä, kuljettaja ei tunne etupyörien pitoa, mikä tekee ajotuntumasta hieman tylsän. Polestar 2 ei innosta erityisen urheilullisiin ajosuorituksiin, vaikka sen alusta olisikin kykenevä enempään.
Ohjaustuntumaa voi säätää keskikonsolin valikoiden kautta, esimerkiksi ohjauksen ja moottorijarrutuksen osalta. Jälkimmäisen voimakkuimman asetuksen käyttö voisi olla helpompaa, jos se olisi mahdollista valita suoraan painikkeesta, ilman monivaiheista valikkojen selausta.
Polestar 2 on tasapainoinen ja helppokäyttöinen, mutta ajotuntuman puute on sen suurin heikkous. Ajamisen säätöjen parempi saatavuus parantaisi kokemusta. Se on hyvä arkiauto moniin tilanteisiin, mutta suuria tunteita se ei herätä.